Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Islannin talous kasvaa sekä Suomen vienti Islantiin - Suomen suurlähetystö, Reykjavik : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Reykjavik

Finnska sendiráðið
Box 1060, IS-121 Reykjavik, Island
S-posti: sanomat.rey@formin.fi
Puh: +354 - 5100 100
Íslenska | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 7.5.2018

Islannin talous kasvaa sekä Suomen vienti Islantiin

Suomen vienti Islantiin kasvoi 26 prosenttia viime vuoden aikana ja Islantiin vietiin tavaraa Suomesta 51 MEUR edestä. Vientimme Islantiin on kuitenkin reilusti muita Pohjoismaita jäljessä ja viennin kasvulle on olemassa hyvät edellytykset. Esimerkiksi EU:n ja Islannin voimaan tulleen tullisopimuksen myötä elintarvikeviennin mahdollisuudet paranevat.

Raportti perustuu alustaviin lukuihin.

Islannin talouskasvu jatkuu edelleen ja kuluvalle vuodelle ennustetaan noin 3 % BKT:n kasvua. Islannin BKT:n kasvu viime vuonna oli 3,8 % mikä oli edellisen vuoden 7,2 % ennätyskasvua maltillisempi. Työpaikat lisääntyvät ja työttömyys on laskenut jo yli viidettä peräkkäistä vuotta. Työllistettyjä oli viime vuoden lopulla noin 79,1 % ja työttömiä 2,6 %. Islannin talouskasvu ja hyvä työllisyystilanne on myös houkutellut paljon työperäistä maahanmuuttoa ja väestönkasvu olikin viime vuonna 3 %.


Islannin ulkomaan tavara- ja palvelukaupasta kertyi viime vuonna ylijäämää vajaa miljardi euroa. Se oli edellisvuoden 1,3 miljardin euron ennätysylijäämää maltillisempi. Palvelukaupan ansioista ulkomaankauppa on ylijäämäinen koska tavarakauppa on alijäämäinen. Isoimmaksi elinkeinoksi kasvanut matkailuala vastasi palveluviennistä 48 %. Islannin viennistä jalosteiden osuus oli 54 % ja kalatuotteiden osuus 38 %. Islannin tavaratuonnin arvo kasvoi 8 %, teollisuustuotteiden, laivojen ja kuljetusvälineiden tuonnista johtuen.

Suomen ja Islannin välinen tavarakauppa

Suomen ja Islannin välinen tavarakauppa on vaatimatonta mutta kehitys myönteinen ja Suomella reippaasti ylijäämäinen. Islannin vienti Suomeen oli vuonna 2017 arvoltaan 8,0 MEUR ja Suomi sijoittui vertailussa Islannin 40. tärkeimmäksi viennin kohdemaaksi. Islantiin tuotiin tavaroita Suomesta 51,4 MEUR edestä ja Suomi sijoittui sijalle 23 tuontimaana. Ylijäämää Suomen ja Islannin välisestä kaupasta kertyi viime vuonna Suomelle 43,4 MEUR.

Kehitys Suomen ja Islannin välisessä kaupassa MEUR

Suomen vienti Islantiin

Suomen vienti Islantiin kasvaa ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna olikin reippaat 26 %. Tavaraviennin arvo oli 51,4 MEUR ja "Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet" on Suomen viennin tärkein pääluokka joka vastaa 43 % viennistä. Alaluokka "Eri toimialojen erikoiskoneet" viennin arvo oli viime vuonna 10,7 MEUR ja kyseisten koneiden vienti jatkoi kasvutrendiä ja kasvoi 53 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi merkittävin alaluokka oli "moottoriajoneuvot" jonka viennin arvo oli 5,9 MEUR ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 69 %.

Suomen tärkeimmät vientituotteet käsittivät eri toimialojen erikoiskoneita (n. 20 %), moottoriajoneuvoja (n. 12 %), muoveja (valmistamattomat ja valmistetut) (n. 10 %), puu- ja korkkituotteita (n. 9 %) ja kumituotteita (n. 6 %).

Tuonti Islannista

Trendi jatkui ja tuonti Islannista supistui edelleen viime vuoden aikana. Merkittävin supistuminen oli "muut metallit" (käytännössä alumiinia) luokan tuonnin kohdalla joka laski 97 % ja miltei hävisi kokonaan. Rehuaineiden tuonti laski 82 % mutta kalatuonti kasvoi 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Islannin tärkeimpiä vientituotteita Suomeen olivat viime vuonna kaloja ja kalavalmisteita (n. 33 %), erinäisiä elintarvikkeita (n. 14 %) sekä haju-, kiillotus- ja puhdistusaineita (n. 9 %).

Suomen vienti Islantiin on marginaalista muihin pohjoismaihin verrattuna
Vaikka Suomen tavaravienti Islantiin kasvaa olemme reilusti muita Pohjoismaita jäljessä. Ruotsin vienti Islantiin oli arvoltaan 320 MEUR viime. Tanskan ja Norjan vienti Islantiin on vielä reippaasti Ruotsin vientiä Islantiin vilkkaampaa.

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti oli sekä Suomen että Ruotsin merkittävin vientiluokka Islannin kohdalla. Suomesta luokan viennin arvo oli 22 MEUR kun Ruotsin kohdalla viennin arvo oli 142 MEUR. Merkittävä ero löytyy myös elintarvikeviennin kohdalla. Viime vuonna Suomen elintarvikevienti Islantiin oli arvoltaan 1 MEUR kun Ruotsin vastaavan viennin arvo oli 20 MEUR.

Hyviä mahdollisuuksia kehittää vientiä Islantiin

Islannin talous kasvaa edelleen ja matkailualan kasvu sekä väestön kasvu luo mahdollisuuksia rakennusalalla mutta myös yleisesti viennille. Islannissa rakennetaan niin matkailijoille majoituspaikkoja kun kasvavalle työvoimalle asuntoja ratkaistakseen asuntopulaa.

Islannin ja EU:n uusi tullisopimus astui voimaan 1. toukokuuta 2018 ja sitä myöten elintarvikeviennin mahdollisuudet paranevat. Joidenkin EU:sta peräisin olevien ruokatuotteiden tuontitullit lasketaan sekä liha- ja juustotuonnin kiintiöitä korotetaan reippaasti. Sianlihan tuontikiintiö korotetaan esimerkiksi 700 tonniin nykyisestä 200 tonnista. Lisätietoa sopimuksesta.

Teksti: Christa Blomberg, Neuvonantaja, Suomen suurlähetystö, Reykjavík

Tulosta

Päivitetty 18.5.2018


© Suomen suurlähetystö, Reykjavik | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot