Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen vienti Islantiin jatkoi maltillista kasvua vuonna 2016 - Suomen suurlähetystö, Reykjavik : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Reykjavik

Finnska sendiráðið
Box 1060, IS-121 Reykjavik, Island
S-posti: sanomat.rey@formin.fi
Puh: +354 - 5100 100
Íslenska | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 19.6.2017

Suomen vienti Islantiin jatkoi maltillista kasvua vuonna 2016

Islanti saavutti viime vuonna tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan kautta aikojen suurimman ylijäämän. 1,3 mrd. euron ylijäämä on Islannin matkailualan jatkuvan kasvun tulos.

Kauppavaihto Islannin ja Suomen välillä on edelleen erittäin vähäistä. Kehitys on kuitenkin positiivinen Suomelle vaikkakin maltillinen. Tuonti Islannista Suomeen supistui edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen ja Islannin välisestä kaupasta kertyi viime vuonna Suomelle 29 MEUR ylijäämää. Raportti perustuu alustaviin lukuihin.

Islannin BKT:n kasvu oli viime vuonna 7,2 prosenttia. Keskuspankki arvioi että kasvua tulee olemaan kuluvan vuoden aikana 5,33 % ja 2,5-3 % seuraavan kahden vuoden aikana.  Työpaikat lisääntyvät, työttömyys on alle 3 prosenttia, inflaatio on pysynyt alhaisena, Islannin kruunu on vahvistunut ja julkista velkaa on pienennetty huomattavasti. Matkailualan jatkuva kasvu tuo menestystä Islantiin, mutta kaikkein huimimman kasvun odotetaan hiipuvan. Matkailuala kasvoi viime vuonna 40 %, kuluvalle vuodelle ennustetaan 26 % kasvua ja vuodelle 2018 vain enää 7 %.

Islannin ulkomaankauppakehitys

Islannin tavara- ja palveluviennin arvo oli viime vuonna 9,9 mrd. EUR, kun tavara- ja palvelutuonti oli 8,6 mrd. EUR. Ylijäämää oli siten 1,3 mrd. EUR joka on Islannin kautta aikojen suurin ulkomaankaupan ylijäämä. Tämä on matkailualan jatkuvan kasvun tulos ja ylijäämä on palveluviennin antia, koska tavaravienti olikin alijäämäinen. Palvelujen vienti kasvoi 15,4 % (1,1 mrd. EUR) samalla kun tavaroiden vienti supistui 14,2 % (741 MEUR) edelliseen vuoteen verrattuna.

Tavarakaupan alijäämä oli 848 MEUR mikä on reilusti enemmän kun vuonna 2015, jolloin tavarakaupan alijäämä oli 210 MEUR. Palvelukaupan ylijäämä taas jatkoi trendiä toisen suuntaan ja ylijäämää oli 2,2 mrd. EUR. Palvelukaupassa oli vuonna 2015 myös ylijäämää jonka arvo oli 1,3 mrd. EUR. Palvelujen viennin arvo 2016 oli 5,4 mrd. EUR. Kuljetus ja matkailu olivat kirkkaasti suurimmat palvelu-viennin alueet.

Islannin tavaravienti 2016 supistui edelliseen vuoteen verrattuna 14,2 % (741 MEUR). Jalosteiden osuus viennistä oli n. 50 % ja sen arvo oli laskenut 18,3 % edelliseen vuoteen verrattuna joka johtuu pitkälti alumiinin hinnan laskuun. Kalatuotteiden osuus viennistä oli n. 43 % ja sen arvo oli laskenut 12,4 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tuonti Islantiin 2016 supistui edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 % (91 MEUR). Tuonti Islantiin koostui viime vuonna 26 % teollisuustuotteista, 22 % investointihyödykkeistä, 19 % kuljetusvälineistä, 14 % kulutustavaroista ja 11 % polttoaineista. Polttoaineiden, ruuan ja teollisuustuotteiden tuonti laski mutta kuljetusvälineiden tuonti kasvoi.

Islannin kruunun arvo on jatkanut vahvistumista suhteessa euroon ja viime vuoden aikana vahvistunut noin 19 %. Vahva kruunu on ongelma viennille. Kalan kilohinta kruunuissa on tippunut merkittävästi (turskan hinta jopa puolittunut). Kalastajat eivät käy kalastamassa joka päivä hinnan vuoksi vähentääkseen markkinoilla olevaa kalaa ja saadakseen kalan tarjontaa vähennettyä ja siten hintaa nostettua. Kolmasosa Islannissa tuotetusta lampaanlihasta viedään ulkomaille. Äskettäin on kuitenkin uutisoitu että lampaanlihanvienti on tappiollista vahvan kruunun vuoksi. Matkailualalle vahva kruunu ei näytä olevan ongelma, ja ala uhkaakin siksi ajaa muita elinkeinoja tappiollisiksi. Start-up yrityksille vahva kruunu on myös haaste.

Suomen ja Islannin välisen tavarakaupankäynnin kehitys

Kehitys Suomen viennissä Islantiin ja tuonnissa Islannista MEUR
Kehitys Suomen viennissä Islantiin ja tuonnissa Islannista MEUR (Lähde: Suomen Tulli, SITC)

Suomen ja Islannin välinen tavarakauppa on vaatimatonta. Vaikkei isoista summistakaan ole puhetta, kehitys on kuitenkin Suomelle suotuisa. Islannin vienti Suomeen oli arvoltaan 11,6 MEUR viime vuonna ja Suomi oli vientimaana sijalla 31 (2015 sijalla 29). Islantiin tuotiin tavaroita Suomesta 40,8 MEUR edestä ja Suomi oli tuontimaana sijalla 24 niin kuin vuonna myös 2015. Suomen ja Islannin välisestä kaupasta kertyi viime vuonna Suomelle 29 MEUR ylijäämää.

Suomen vienti Islantiin

Suomen vienti Islantiin
Merkittävimmän viennin kehitys Suomesta Islantiin 1000e (Lähde: Suomen Tulli, SITC)

Suomen viennin kasvu Islantiin jatkuu. Viime vuonna tavaraviennin arvo oli 40,8 MEUR ja kasvua oli edellisen vuoteen verrattuna 5,5 MEUR. Merkittävin kasvu viime vuonna nähtiin 'eri toimialojen erikoiskoneet' luokan viennissä joka melkein kaksinkertaistui. Kyseisten koneiden viennin arvo oli 3,8 MEUR 2015 ja 7 MEUR 2016. Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet, muut sähkökoneet ja – laitteet, tehdasvalmiit talot; lvi- ja valaistus kalustus, muut valmiit tavarat ja kumituotteet luokissa nähtiin myös kasvua. Merkittävin viennin supistuminen koettiin valmistettujen lannoitteiden kohdalla jonka arvo 2015 oli 2,5 MEUR ja 2016 vain 1,1 MEUR. Suomen tärkeimmät vientituotteet käsittävät koneita ja kuljetusvälineitä (n. 39 %), paperi- ja puutavaraa (n. 14 %) sekä muovituotteita (n. 10 %).

Tuonti Islannista

Tuonti Islannista
Merkittävimmän tuonnin kehitys Islannista Suomeen 1000e (Lähde: Suomen Tulli, SITC)

Tuonti Islannista supistui viime vuoden aikana. Supistumisen taustalla oli maitotaloustuotteiden ja rehuaineiden tuonnin lasku edellisen vuoteen verrattuna. Rehuaineiden tuonnin kohdalla tapahtui 2015 jyrkkä nousu ja tuonnin arvo oli silloin 7,1 MEUR. Viime vuonna rehuaineiden tuonnin arvo oli vain 2,1 MEUR eli palautui vuoden 2014 tasolle. Maitotaloustuotteiden tuonnin arvo 2015 oli 2,3 MEUR ja 2016 vain 0,5 MEUR. Syynä tähän on että Islannissa tuotettu Skyr (rahka) viedään uusille markkinoille. Suomen kaupoista löytynee siksi Tanskassa tuotettua Skyriä. Islannin tärkeimpiä vientituotteita Suomeen olivat viime vuonna muut metallit (n. 20 %), kalat ja kalavalmisteet (n. 18 %), rehuaineet (n. 18 %) ja erinäiset elintarvikkeet (n. 15 %).

Lopuksi

Huomionarvoista ja hämmentävää Suomen viennin kehityksessä on, että puutavaran vienti on laske-nut. Näin vaikka Islannissa rakennetaan paljon matkailualan kasvun ja asuntopulan vuoksi. Matkailuala kasvaa edelleen ja kehitys luo vientimahdollisuuksia myös Suomelle. Matkailun kasvun myötä kysyntä majoituspaikoista ympäri maata on kova ja on tarvetta rakentaa lisää sekä hotelleja että mökkejä. Tieverkon kunnossapito ja parannustyöt on ollut paljon esillä. Tänä talvella on taas kerran todettu, ettei Islannin snow-how ole Suomen tasolla kun runsaan lumentulon jälkeen kansalaisia kehotettiin pysymään kotona ja kaikki tiet olivat suljettuja.

Loppuvuodesta 2016 Finpron vienninedistämisdelegaatio kävi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Islannissa. Yritysten käynti Islannissa osoitti että kiinnostusta Islannin kasvavaan talouteen on. Palaute matkan jälkeen oli positiivista ja osa yrityksistä onkin ollut matkaan jälkeen yhteydessä edustustoon vientimerkeissä.

Todettakoon yhteenvetona, että Islannin jo vuosia jatkunut voimakas nousukausi on vain osittain heijastunut Suomen vientiin. Vienti Islantiin on kasvanut tasaisesti, mutta kasvu olisi voinut olla suurempaakin. Suomen vientiyritysten kiinnostus Islannin markkinoita kohtaan on edelleen laimeaa huolimatta maan hyvästä taloustilanteesta. On syytä panna merkille, että Islannin kansantalous on 4/5 Viron BKT:sta, huolimatta siitä, että väestöpohja on vain neljäsosa etelänaapuriimme verrattuna. Olisi toivottavaa että suomalaiset yritykset aktivoituisivat Islannin nousukauden aikana ja Suomen vienti Islantiin saataisiin monipuolistettua.

Teksti ja taulukot: Christa Blomberg, Suomen suurlähetystö, Reykjavík

Tulosta

Päivitetty 22.6.2017


© Suomen suurlähetystö, Reykjavik | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot