Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

100 tasa-arvotekoa –kampanja: Lohilaakson saagan Guðrún Ósvifrsdóttir - Suomen suurlähetystö, Reykjavik : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Reykjavik

Finnska sendiráðið
Box 1060, IS-121 Reykjavik, Island
S-posti: sanomat.rey@formin.fi
Puh: +354 - 5100 100
Íslenska | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 1.4.2017

100 tasa-arvotekoa –kampanja: Lohilaakson saagan Guðrún Ósvifrsdóttir

Guðrún Ósvifrsdóttir oli vahva rakastaja - mustasukkainenkin. Guðrúnista tuli tarinan mukaan Islannin ensimmäinen nunna ja naiserakko, sen lisäksi että hän osasi Raamatun psalmien kirjan ulkoa. Yhden saagojen tunnetuimman naishahmon Guðrún Ósvifrsdóttirin tarina kerrotaan Lohilaaksosta ja sen asukkaista kertovassa Lohilaaksolaisten saagassa (isl. Laxdælasaga).

Snæfellsnesin niemimaalta voi löytää hautakiven, johon on hakattu kirjoitus "Guðrún Ósvifrsdóttir. Helgafell 1008”. Haudan sanotaan olevan Lohilaakson Guðrúnin viimeinen leposija. Haudalla vierailu tuo mieleen kirjan sivut, tarinan, joka onnistuu olemaan yhtä aikaa todentuntuinen, yliluonnollinen, romanttinen ja raaka. Saagan alussa Guðrúnin povataan menevän naimisiin neljästi ja menettävän miehensä neljästi - ja niin käykin. Osaan kuolemista liittyvät yliluonnolliset voimat sekä noidat, osa kuolemista hoituu mustasukkaisena tapattamalla.

Saagan mukaan Guðrún oli naisista kauneimpia, sanavalmiimpia ja älykkäimpiä. Myös hänen kostonhimonsa oli tunnettu Lohilaaksolaisten keskuudessa. Elämänsä aikana hän tapatti miehiä, aiheuttaen kostonkierteitä - jääden lopulta yksin. Eräs Guðrúnin julmimmista teoista oli Kjartanin murha. Hän oli kiinnostunut miehestä, mutta päätyi naimaan Kjartanin kasvattiveljen Bollin, myöhemmin hän usutti Bollin tappamaan Kjartanin. Kjartanin isä olisi tyytynyt rahalliseen korvaukseen, mutta Kjartanin äiti kosti poikansa kuoleman tapattamalla seuraavaksi Bollin. Mainittakoon, että Kjartanin äiti Thórgerdr oli Egill Skallagrímssonin saagan nimikkohenkilön tytär.

Lohilaaksolaisten saagan lopussa jo erakoituneelta Guðrúnilta kysyttäessä, ketä hän rakasti eniten? Guðrún vastaa: Þeim var eg verst er eg unni mest, eli häntä kohtelin huonoiten, ketä rakastin eniten. Lauseen voi islannista kääntää myös monikkomuodossa: heitä kohtelin huonoiten, keitä eniten rakastin. Lausetta voisi tulkita eräänlaisena anteeksiantona, tehtyjen tekojen hyvittämisenä, tekojen kauheuden käsittämisenä, myöntämisenä.

Eräiden arvioiden mukaan Lohilaaksolaisten saaga olisi naisen kirjaama, sitä on verrattu teoksena myös Nibelungeinlauluun. Lohilaaksolaisten saaga on julkaistu suomeksi vuonna 1967 Jyrki Mäntylän kääntämänä. Lohilaakson Kjartan, Bolli ja Guðrún elävät edelleen Reykjavikin katukuvassa. Norðurmýrin -alueelta voi löytää kadut Bollagata sekä Kjartansgata, välissään Guðrúnargata.

Teksti: Jaana Pitkänen

Kirjallisuuslinkki Islannin Helsingin suurlähetystöjen sivulle, josta löytyy islantilaisen kirjallisuuden suomeksi käännettyjen teoksien luettelo: http://www.iceland.is/iceland-abroad/fi/tietoa-islannista/kirjallisuusluettelo

Tulosta

Päivitetty 3.4.2017


© Suomen suurlähetystö, Reykjavik | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot