Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

100 tasa-arvotekoa –kampanja: Yhteiskuntavaikuttaja Minna Canth - Suomen suurlähetystö, Reykjavik : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Reykjavik

Finnska sendiráðið
Box 1060, IS-121 Reykjavik, Island
S-posti: sanomat.rey@formin.fi
Puh: +354 - 5100 100
Íslenska | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 6.3.2017

100 tasa-arvotekoa –kampanja: Yhteiskuntavaikuttaja Minna Canth

Minna Canth (1844-1897) oli suomalainen kirjailija, näytelmäkirjailija, toimittaja, sekä liikenainen. Minna Canth, tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson, oli voimakas yhteiskuntavaikuttaja, tyylilajinaan realismi. Minna Canth teki lujasti töitä paremman suomalaisen koulutusjärjestelmän, sekä tyttöjen kouluttautumismahdollisuuksien puolesta.

Canth varttui Tampereella köyhälistön kaupunginosassa. Isänsä vaurastumisen myötä perhe muutti Kuopioon, jossa Minna Canth pääsi syntyperästään huolimatta kouluun, johon yleensä vain herrojen tyttäret pääsivät. Canth ei ollut tyytyväinen opetuksen tasoon, sillä puolet ajasta käytettiin käsitöiden tekoon. Canth halusi opiskella ammatin, jolla elättäisi itse itsensä. Hänen kirjeeseen kirjoittamansa sanat "Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä!” ovatkin jääneet elämään, sillä sanojen takana olevan aatteen mukaan, itsenäisesti toimeen tulevat naiset voivat löytää oikean rakkauden, pelkän taloudellisen vakauden tuovan avioliiton sijaan.

Canth piti päänsä, kouluttautui sekä meni naimisiin. Hänen miehensä kuoli äkillisesti juuri ennen heidän viimeisen lapsensa syntymää. Seitsemän lapsen äitinä Canth oli aikaan saava myös työelämässä, hän kirjoitti kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia, lehtiartikkeleita sekä puheita. Luovan työn lisäksi Canth otti hoitaakseen myös edesmenneen isänsä kaupan.

Canthia kiinnosti niin uskonnolliset kuin yhteiskunnallisetkin aatevirtaukset, työväenaate, naisasiat, raittius- ja rauhanaatteet, darvinismi, ja jopa spiritismi. Canth oli absoluuttisen sukupuolimoraalin kannattaja, joka kritisoi miesten valtaa avioliitossa.  Radikaali Canth omasi vahvoja mielipiteitä, joiden vuoksi sillat paloivat hänen takanaan. Eräs hänen kirjoittamistaan näytelmistä hyllytettiin jo ensi-illan jälkeen, sillä teatterinjohdon mielestä sääty-yhteiskuntaan kohdistuva arvostelu meni jo liian pitkälle.

Realistisella otteellaan Canth onnistui hajottamaan romantiikan illuusion. Hänen teoksissaan puntaroidaan hyväosaisten ja huono-osaisten roolia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Canthin teoksista käy myös ilmi, ettei yhteiskunnassa palkita aina hyviä ja pahat jäävät joskus ilman rangaistusta. Canthin teokset tunnetaan vielä tänäkin päivänä - ne ovat saaneet ihmiset pohtimaan moraalisia kysymyksiä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Minna Canthin Kuopion kodissa, Kanttilassa, ”Minnan salongissa”, kokoonnuttiin hänen elinaikanaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista, aina hänen kuolemaansa saakka. Canth kuoli sydänkohtaukseen Snellmanin päivänä, vuonna 1897. Nykyään Minna Canthin mukaan nimettyjä teitä, rakennuksia ja yhteisöjä ja tapahtumia on useita ympäri Suomen. Canth muistetaan niin taiteissa kuin maamerkein, postimerkein ja juhlarahoinkin. Hänen kuvansa on maalattu Norwegian Air Boeing 737-800-koneen pyrstöön. Minna Canth oli myös ensimmäinen suomalaisnainen joka sai oman liputuspäivän; Minna Canthin päivää - tasa-arvon päivää, juhlistetaan 19.3.

Teksti: Jaana Pitkänen

Suomi 100, Minnan päivät: http://suomifinland100.fi/event/minnan-paivat/

Tulosta

Päivitetty 17.3.2017


© Suomen suurlähetystö, Reykjavik | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot